lauantai 8. maaliskuuta 2008

Viime aikojen levyt...


Aattelin, että heitänpäs tässä muutaman levyvinkin omien viime aikaisten musiikkitottumusteni kautta. Eli lyhyinä esittelyinä ja omien mielipiteiden saattelemana suosittelen näitä levyjä teille lämpimästi.

1. Pariisin Kevät - Meteoriitti 

Tämä bändi hyppäsi kuuloluilleni ensimmäisen kerran noin vuosi sitten ja siitä asti sitten tätä levyä tuli odotettua. Tuli aika kovat odotukset luotua tätä levyä kohtaan ja sitten, kun ne eivät aivan sitten niitä vastanneetkaan niin aluksi oli lievä pettymys ilmoilla. Ne vanhat hienot kappaleet kuulostivat edelleen hyviltä, mutta ne uudet tuntuivat jotenkin oudoilta. En kuitenkaan luovuttanut vaan kuuntelin levyä uudestaan ja uudestaan ja lopulta se sitten palkitsi. Myös ne uudet kappaleet alkoivat maistua ja itse asiassa se kokonaisuus oli yllättäväkin toimiva. Hienoja pop-kappaleita, mukavan naiveja sanoituksia ja jotenkin mukava tunnelma. Biiseissä on sopivasti vaihtelua ja mukavan erilaista. Ylex on ainakin vilkkaasti soittanut hienoa Pikku Huopalahti biisiä ja se on kyllä yksi tämän levyn helmistä. Ja jos ei ole varma ostopäätöksestään niin kannattaa tarkastaa ennen sitä ainakin seuraavat kappaleet: Meteoriitti, Samoilla raitella, Pentti Holappa ja Alkemisti.

2. Matti Johannes Koivu - Irwin Goodmanin lauluja 

Tämä odotti kotona, kun Lissabonin reissulta tultiin ja sen jälkeen viihtynyt aktiivisesti soittimessa. Mies on onnistunut tekemään tutuista biiseistä ennen kaikkea oman näköisiään versioita ja löytänyt näihin kappaleisiin aivan jotenkin erilaisen näkökannan. Sanoitukset ovat nyt pääasiassa ja huomaa, että kyllä näissä kappaleissa aina juju on ollut, vaikka Irwinin esittämänä niitä ei ehkä ihan kaikki ymmärtäneetkään. Lähinnä biisit esitetään vain laulun ja akustisen kitaran säestämänä, välillä pieniä lisämauisteita tarjoillen. Kaikki toimii hienosti ja Koivu on mahtava tulkitsija ja olen myös soolotuotannosta ollut kovin innoissani siitä asti, kun sitä on julkaistu. Ehdottomasti kannattaa tarkastaa, vaikka ei mikään Irwin-fani olisikaan, koska tämä on niin erilaista, mutta silti niin tuttua. Ennen kauppojen teko voisi halutessaan tarkastaa seuraavat kappaleet: Lievestuoreen Liisa, Ei tippa tapa ja Ai ai ain kun nuori ois.

3. Danko Jones - Never Too Loud

Tämä oli toinen niistä levyistä, jotka postilaatikossa reissun jälkeen odottivat. Viime levyn aikaan kyseisen herran tuotoksista innostuin, kun sävyjä oli hieman enemmän kuin ennen. Olen nähnyt nämä useaan otteeseen ja homma on koko ajan mennyt parempaan suuntaan. Uusi levy on sitten jo selkeä hyppäys uusille raitoille. Ns. garage-rock on jäänyt vähemmälle ja selvästi on panostettu enemmän kappaleiden esitysmuotoon. Ei siis aina ole pakko runtata kaikki säröt pohjassa koko aikaa vaan välillä voi käyttää myös jotain muita nyansseja. 

Eihän tässä toki ole edelleenkään sitä iloista rokkausta unohdettu vaan se on toki pääasiassa edelleen. Kappaleiden sanoitukset pyörivät naisissa, naisissa ja sitten vähän elämän reissuissa. Ehkä nämä kaikki ovat sitä samaa elämää kai jossain määrin heille, kun kovasti kiertuieilla elävät. Levy kantaa kokonaisuudessaan hyvin, vaikka muutamia täytebiisejä onkin, mutta ehdoton illan nostatus levy tämä on. Suomeen bändi saapuu 6.4.2008 ja sinne olemme mekin Sofin kanssa suuntaamassa. Tältä levyltä voisi tarkastaa seuraavat biisit:  City Street, Take Me Home ja Code of the Road.

Näiden lisäksi on toki levylautasella pyörinyt monen monia levyjä, mutta näistä uutuksista halusin nämä sitten esiin ottaa. Jokainen toki sitten tekee omat mielipiteensä näistä, mutta itse ainakin olen tykännyt ja kun kerta jo alkuvuodesta tulee näin hienoja levyjä niin voi odottaa, että niitä sitten tule tippumaan ympäri vuoden.


Ei kommentteja: