perjantai 22. helmikuuta 2008

Beatles Story

Eilen oli sitten viimeisen joululahjan lunastuksen aikana, kun tepastelimme Lahden kaupunginteatteriin katsomaan Beatles Story-nimistä näytelmää. Tarinahan kertoi siis tästä ehkä tästä Beatles-nimisestä yhtyeestä, joka ehkä joillekin saattaa olla jostain yhteydestä tuttu.

Tämä näytelmähän on pyörinyt nyt noin 1,5 vuotta ja aina oikeastaan täysille saleille, eli kysyntää on ollut. Ja tämän nyt nähneenä voin sanoa, että en ihmettele sitä yhtään. Varsinkin bändiä esittävä porukka oli aika tyrmäävä, varsinkin musiikillisissa suorituksissaan. Koko hommaa ohjasi oikeastaan tämä musiikki ja hienointa oli siinä se, että bändi oikeasti veti kaiken livenä ja millä tavalla. En usko, että alkuperäinen yhtyekään omia kappaleitaan sen hienommin osasi esittää kuin mitä teki tämä teatteriryhmä bändikin. Uskomattoman hienosti vetivät, ja yhteen laulaminen oli todella mahtavaa. Huomasi, että hommaan eteen on todellakin nähty vaivaa ja se oli kyllä selvästi kannattanut. 

Bändin historia käytiin aika ylimalkaisesti siinä läpi ja niin kuin aikaisemmin mainittiin, niin musiikin siivin. Mihkään kauhean syvälliseen historian kerrontaan ei missään vaiheessa menty vaan lähinnä otettiin sieltä täältä sopivia paloja yhtyeen matkan varrelta. En ole vieläkään oikein varma, että olisiko sitä tarinan kerrontaa pitänyt olla enemmän vai ei. Musiikkihan se tärkein asia on aina tämän bändin kohdalla ollut niin ehkä se oli ihan viisas ratkaisu, että siihen enemmän keskityttiin, kun kerta bändikin oli kerrassaan loistava.

Näyttelijät olivat mainioita suorituksissaan, muussakin kuin pelkästään soitossa. Hersyvää huumoria tarjoiltiin koko ajan ja tällaisia suun pieksijöitähän nämä Beatlet kai aikanaan olivatkin. Toki välillä se oli jotenkin niin koomista, kun kieli tietenkin tässä esityksessä oli Suomi. Olisi ollut toisaalta veikeämpää katsoa näytelmää, kun näyttelijät olisivat kunnon brittimurteella lasketelleet, mutta hyvin se näinkin toimi.

Koko hommahan sitten päättyi ihan oikean konsertin tyyppiseen ratkaisuun, jossa ei sitten encoreiden määrällä pihtailtu vaan pojat kerta toisensa jälkeen aina uuden kappaleen ilmoille täräyttivät ja hienoahan on aina sellaista seurata, kun homma todella hanskassa oli.

Kauheasti ei negatiivista tästä löytynyt, muuta kuin ehkä se, että juonellista osuutta olisi hieman enemmän voinut. Nämä on niitä makuasiota kuitenkin tällaisissa tilanteissa ja ainahan sitä pitää jonkinlaisia kompromisseja tehdä, kun on kyse sellaisesta porukasta, jonka musiikki nauttii tänä päivänäkin sen tasoista arvostusta, että siihen ei mikään bändi enää koskaan pysty.

Hieno ja ilta mahtava joululahja. Ennen teatteriin menoa käytiin myös intialaisessa ravintolassa Lahdessa. Paikassa ei ollut ketään muita kuin me niin ainakin ruoka saatiin ripeästi ja ei tarvinnut kenenkään muiden mölinöitä kuunnella. Toisaalta tuollainen saattaa joskus olla ahdistavaakin, mutta itseäni se ei ainakaan millään tasolla häirinnyt. Ruoka oli hyvää, vaikka oma valintani ei ehkä ihan nappiin osunutkaan, vatsa tuli kuitenkin hyvin täyteen. Eli ihmiset suunnistakaapa seuraavan, kun Lahteen menette niin paikkaan nimeltä Indian Garden niin saavat nämä hienon ruuan loihtijat lisää asiakkaita.

Ei kommentteja: