Nähtiinhän sitä sellainenkin ihme, että tämä Ruotsin suuruus soitteli jossain muuallakin kuin näissä meidän isoimmissa kaupungeissa. Itselle se sopi vallan mainiosti, kun matkaa ei kertynyt sitten niin paljon.
Hyvissä ajoin saavuttiin paikalle, kun aateltiin, että varmaan klo 20 aloittelee lämmittelijänä toiminut Familjen. Eihän siinä ihan niin kuitenkaan käynyt, vaan Familjen aloitti vasta joskus 20.30. Hyötyä ajoissa menemisestä oli se, että virvoke jonossa ei tarvinnut aikaansa viettää niin kuin kävi niille, jotka hieman myöhemmin paikalla saapuivat.
Familjen oli juuri jotain sellaista kuin osasin sen olettaakin olevan. Eli toinen kaveri värkkäsi koneiden kimpussa ja sitten tämä päähenkilö eli musiikin isä hoiti laulamispuolen ja sen muun erilaisen kekkuloinnin lavalla. Hieman tylsähköä seurattavaa se oli ja tuollainen meininki toimii selvästi paremmin silloin, kun ollaan jossain ihan tanssimielellä liikkeellä tai sitten vastaavasti kotona fiilistellessä. Eipä settikään ollut pituudella pilattu, kun sieltä se 4 biisiä vain tuli. Hieno sinkkukappale Det Snurrar i Min Skalle sai toimia setin lopetus biisinä. Kuulemma Kentin keulamies Jocke Bergin mielestä paras kappale pitkiin aikoihin.
No kauaa ei nokka tuhissut lämmittelejän jälkeen, kun jo itse pääakti eli Kent oli lavalla. Hyvä, että ehdittiin vessassa välillä käydä ja jo klo 21 Kentin sulosävelet tanssahtelivat korviimme. Ja aika mukavalla tyylillä se tanssahtelu sitten tapahtuikin. Olen viimeksi tainnut nähdä Kentin muistaakseni vuonna 2003 ja aivan selkeää piristymistä on tapahtunut tässä viiden vuoden aikana. Ovatko pojat saaneet sitten jostain uutta virtaa tekemisiinsä vai mistä lienee johtuu, mutta meininki oli oikein hyvää. Myös itse lavaan, valoihin ja taustakankaalle heijastettuihin kuvituksiin oli panostettu ja ne elävöittivät hienosti keikkaa. Ehdottomasti hienointa videomateriaalia oli eräässä taustavideossa pyörinyt erilaisten henkilöiden irvistely.
Olen aina helkkarin huono ollut muistamaan biisien nimiä ja varsinkaan niin, että yrittäisin sitten keikan jälkeen muistella, että mitä kappaleita soitettiin. No toki tällaiset kuin Om Du Var Här ja Dom Andra soitettiin. Kyllähän se pääasiassa sellaista hittikimaraa oli, mutta myös uudelta levyltä soitettiin useampikin kappale. Ja ehkä juuri posiitivisimmin yllätti näiden uusien biisien toimivuus livenä. Ihan ei ole täysin itseäni tuo uusi levy sytyttänyt, mutta näin livenä ne nousivat ihan uudelle tasolle. Kävi vähän samalla lailla kuin kesällä The Killersin keikalla, jonka jälkeen uusin Sam`s Town albumi on kuulostanut aivan mahtavalta. En ole vielä keikan jälkeen ehtinyt tuota uutta levyä soittimeeni nyt laittaa eli en ole päässyt testaamaan sitä, että kävikö Kentin uusimman tuotoksen kanssa ns. killersit :)
Mikään ei keikassa jäänyt häiritsemään tai tuonut sellaista fiilistä, että jotain oleellista olisi jäänyt puuttumaan. Yleisö innostui eniten yleensä Isola-albumilta tuttujen biisien ääressä ja samoin kävi toki tämän uuden hittisinkun Ingentingin kohdalla. Yleisö eli aika mukavasti mukana ja olin positiivisesti siitä yllättynyt. Ikäjakauma oli aika iso ja se kertoo kieltään siitä, että poikain musisointi vaikuttaa moniin eri ihmisryhmiin.
Aika kehumisen puolelle tämä koko teksti on mennyt, mutta täytyy sanoa, että erittäin hyvän vaikutuksen kyllä tekivät. Bändi soitti vähäeleisesti, mutta tyylikkäästi ja Jocke Berg sitten hieman yleisön kanssa rupatteli ja heitteli vesipulloja janoisille. Kauheaa karismaa en lavalla huomannut, mutta sitäkin toimivampaa musisointia ja tunteisiin vetoavaa meininkiä. Täytyy kiittää kovin keikasta ja antaa vielä kerran iso käsi eilisistä iltamista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti